Siemenperuna

PERUNA

Perunat ovat kasvin maanalaisia mukuloita, jonne kasvi siirtää vararavintoa kesän kasvukauden aikana. peruna tärkeä viljelykasvi suomalaisille. Se on myös tärkeä osa ruokakulttuuriamme. Lisätietoja Ruokatieto Ruuan matka pellolta pöytään

Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotulla High Grade –alueella (Tyrnävän, Limingan ja Temmeksen alueella) tuotetaan korkealaatuista siemenperunaa. Arktisen sijainnin ansiosta tällä alueella on vähemmän taudinaiheuttajia kuin eteläisemmässä Suomessa, joten siellä tuotetaan tervettä siemenperunaa.

SIEMENPERUNAN VILJELY JA LUONNONOLOSUHTEET SUOMESSA

Siemenperunan viljely perustuu tautivapaan ja puhtaan siemenen käyttöön. Ilmasto-olosuhteet ovat suotuisia Pohjois-Pohjanmaalla.  Alueella on pitkä kasvukausi ja hallaa esiintyy suhteellisen harvoin.

Suomessa viljeltiin vuonna 2014 sertifioitua siemenperunaa 1 150 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaa tuottaa sertifioidusta siemenperunasta noin 70 %. Limingan ja Tyrnävän kunta Pohjois-Pohjanmaalla kuuluvat ns. Hich Grade -alueisiin, joka tarkoittaa alueita, joilla ei esiinny tai joilta on pystytty hävittämään kasvintuhoojat . Suomalainen siemenperuna viedään mm. Venäjälle, Ruotsiin, Turkkiin ja se on erittäin haluttua juuri puhtautensa vuoksi.

PITKÄ KYLMÄ TALVI JA ROUTIVA MAA

Pitkä, kylmä talvi ja routiva maa edesauttavat jääntiperunan tuhoutumista ja vähentää siinä talvehtivien tuhoojien tartuntariskiä (bakteerit, virukset, perunarutto). Maan sulaminen ja jäätyminen useaan kertaan talven aikana voi vähentää kasvintuhoojien määrä maaperässä.

VIILEÄHKÖ, LYHYT JA VALOISA KASVUKAUSI

Suomen ilmastolle on ominaista selkeä vuodenaikojen vaihtelu. Pakkastalven jälkeen seuraa melko lyhyt kevät, lyhyttä lämpimintä kesää seuraa pilvinen ja kolea syksy. Ilmastoon vaikuttavat Golf-virta, polaaririntaman syklonit sekä merelliset ja mantereiset ilmavirtaukset. Perunan kasvupaikan ilmasto vaikuttaa perunasadon määrään ja laatuun. Peruna viihtyy viileässä ja kosteassa. Optimilämpötila kasvulle on 15–20 astetta, alaraja 5–10 astetta. Liian viileät olosuhteet hidastavat kasvua, samoin liian lämpimät olosuhteet, joissa kasvin hengitys kiihtyy ja yhteyttämisen energia menee hukkaan.

Perunan kasvurytmi on kiivas ja valoisat kesäyöt kiihdyttävät perunan kasvua. Tutkimuksen mukaan pitkässä päivässä kasvaneiden satotaso oli huomattavasti suurempi kuin lyhyen päivän olosuhteissa kasvaneilla. Tosin lajikekohtaisia eroja löytyi siinä, kuinka voimakkaasti ne reagoivat päivänpituuteen . Runsas auringonvalo tuhoaa myös perunaruton itiöitä.

Kaiken kaikkiaan Suomen olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita on runsaasti tarjolla, vaikka perunanjalostus onkin Suomessa lopetettu.

Syksyisin lämpötilat ovat otolliset perunan nostolle ja loka-marraskuun yölämpötilat ovat yleensä riittävän matalia pudottamaan varaston lämpötilaa hallitusti (varaston viilennys lämpökäsittelyn jälkeen).Varastojen jäähdytys vaatii siten vähemmän energiaa kuin lämpimässä ilmastossa. Myös kasvitauteja ei juuri ole, mikä johtuu viileästä ilmastostamme. ;  viileä ilma hidastaa kasvintuhoojien lisääntymistä ja kehitystä. (mm.ankerioiset) ja hidastaa useampien maasta leviävien tautien lisääntymisen. Niinpä maaperässä ja kasvustossa on pienempi tarve kasvinsuojeluaineille. Suomalaisen siemenperunantuotannon ”kemiallinen jalanjälki” on kokonaisuudessaan pieni.

KASVUKAUDEN SATEET ja SADETUSKALUSTO

Perunan kasvukauden vedentarve on 350–500 mm. High Grade -alueilla sadanta on hiukan liian niukkaa, mutta suurimmat sateet tulevat juuri kasvukauden aikana. Riittävä sadetuskalusto sekä kasteluveden määrä takaavat hyvät viljelyolosuhteet Suomessa.

Suomessa varastointiosaaminen on huippuluokkaa ja tiloilla on mm.hyvät laitteet ja tilat.

VESIVAROJEN LAATU JA RIITTÄVYYS

Pohjavesivarannot ovat Suomessa suuret ja niiden laatu on hyvä. Pinta- tai pohjavettä on yleensä tuotantoalueilla riittävästi. Korkeimpien siemenluokkien tuotannossa kasteluun käytetään mieluiten pohjavettä bakteeritautien riskin vähentämiseksi. Pinta- ja pohjavettä voidaan lisäksi käyttää varastolaatikoiden pesuun ja desinfiointiin. Sadetuksen avulla varaudutaan myös hallan vaaraan ja tämä onkin isoilla aloilla usein ainoa käyttökelpoinen keino.

ARKTINEN OSAAMINEN, YHTEISKUNTA JA LAINSÄÄDÄNTÖ

Suomalaisen siemenperunatuotannon osaamisen takana on monia tekijöitä kuten korkealaatuinen tutkimustoiminta sekä neuvonta, joka vie tutkimustietoa käytäntöön. Suomessa on useita peruna-alan tutkimukseen, neuvontaan ja koulutukseen liittyviä tahoja mm. Perunantutkimuslaitos (Petla),Luonnonvarakeskus (Luke), valtakunnallisia neuvontajärjestöjä (ProAgria), maatalousalan oppilaitoksia sekä yhdistyksiä Peruna-alan yhteistyöryhmä PAYR , joka pyrkii lisäämään siemneperunan vientiä. Lisätietoa Peruna-alan yhteistyöryhmästä löytyy Perunantutkimuslaitoksen sivuilta www.petla.fi

Perunan viljelijöillä on korkea ammattitaito ja koulutustausta. Yhteistyö koko ketjun toimijoiden osalta on ollut tiivistä ja pitkäkestoista.

Viranomaistaho (Evira) valvoo ja ohjeistaa sertifioidun siemenperunan tuotantoa. Tuotanto-ohjeistus pohjautuu EU-lainsäädäntöön ja Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Tarkastuksissa noudatetaan siemenkauppalakia (728/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa siemenperunan kaupasta (112/00, muutettu asetuksilla 22/01, 30/03, 69/04, 59/06, 21/09 ja 23/11) annettuja määräyksiä. Lainsäädäntö koskee siemenperunan tuotantoa, sertifiointia, markkinointia ja maahantuontia. Muita noudatettavia asetuksia ovat asetusta peruna-ankeroisen torjunnasta (7/10) ja vaarallisten kasvintuhoojien esiintyessä noudatetaan lakia kasvinterveyden suojelemiseksi (702/2003,muutettu 384/2008) ja maa- ja metsätalousministeriön kasvinterveyden suojelemisesta antamaa asetusta (17/08, muutettu 14/10) (Evira 2015).

 

SIEMENPERUNAN JÄLJITETTÄVYYS

Siemenperunan tuotantoketjusta kertyvä tiedon määrä on suuri. On tärkeää pystyä jäljittämään siemenperunan alkuperä. Eviran (2015) vaatimusten mukaan mm. myytävien erien vakuustodistukseen merkitään tiedot kauppaerästä, siemenluokasta, lajista ja lajikkeesta,vakuuden myöntämispäivämäärä, kasvinsuojelurekisterinumero, pakkauksen koko, tuotantomaa,mukulakoko, EU:n suoja-alueet vaarallisten tuhoojien suhteen sekä pakkaamon nimi. Lisäksi vakuuslipukkeessa näkyy viljelystarkastusnumero.

Alan yritykset yhteistyössä tutkimuksen kanssa ovat kehittäneet järjestelmiä laatutietojen saamiseksi asiakkaan käyttöön (esim.ePeruna).

 

Muualla verkossa

Perunantutkimuslaitos www.petla.fi suomeksi, Potatisforskninginstitut På svenska, Potato Research Institute in English

Tietohaarukka2017 (mm. perunan tuonti, vienti, sato, peltoala), suomeksi, på svenska, in English