Kala

Suomen viileät merivedet ovat luontainen kasvuympäristö kirjolohelle

Suomen merivesien lämpötilat tarjoavat luontaisen optimaaliset kasvuolosuhteet viileiden vesien kirjolohelle. Murtoveden ansiosta tietyt loiset eivät vaivaa kalakantoja. 2/3 kirjolohesta kasvatetaan Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueella, jonkin verran myös sisämaassa.

Huippuluokan rehu- ja ruokintaosaamisella on pystytty vähentämään kalankasvatuksen ympäristökuormitusta. Kotimaisesta silakasta valmistetun rehun avulla pystytään nollaamaan rehuruokinnan rehevöittämä vaikutus Itämereen.

Suomen hyvien vesivarojen ansiosta kalakasvatuksella on kasvupotentiaalia. Hyvinvoinnista ja eettisistä teurastustavoista sekä kemikaalien käytöstä on olemassa kansalliset säädökset.  Kasvatettaville kaloille tarjotaan hyvät elinolosuhteet, eikä kirjolohen lihasta löydy lääkejäämiä. Kotimainen kirjolohi onkin WWF:n vihreällä listalla eli suositeltava ja kestävä kalalaji.

Kalankasvatuksen ympäristökuormitusta on vähennetty rehu- ja ruokintaosaamisen avulla

Muikku viihtyy puhtaissa sisävesistöissä

Muikku on Suomen sisävesien tärkein kaupallinen kalalaji. Sitä esiintyy erityisesti Itä-Suomen viileissä ja runsashappisissa vesistöissä. Suomessa suuret sisävesistöt ovat puhtaita eikä rehevöityminen ole ongelma. Suuri osa vesistöistämme on laadultaan erinomaisia tai hyviä. 

Jääpeite suojaa syyskutuisen muikun munia talvella. Keväällä, valon lisääntyessä alkaa kasvaa poikasia. Ne syövät kirkkaissa ja karuissa vesistöissä kasvavaa kasviplanktonista. Rasvahapot muodostuvat kasviplanktonissa ja siirtyvät sitten eläinplanktoniin, jota muikku syö koko elämänsä ajan. Tämän ansiosta muikku sisältää paljon erinomaisia rasvahappoja. 

Silakka on Suomen tärkein saaliskala

Silakan syönti vähentää Itämeren ympäristökuormaa

Selkämerellä on silakalle suotuisat olosuhteet, sillä silakka on sopeutunut alhaisempaan suolapitoisuuteen, sille on riittävästi ravintoa sekä vähän ravintokilpailijoita ja saalistajia. Ilmaston lämpeneminen on jopa suosinut silakkaa.

Selkämeren murtoveteen sopeutunut silakka on kannaltaan vahva eikä ylikalastaminen ole ongelma. Silakka on sekä saaliin määrällä että arvolla mitaten Suomen ammattikalastajien tärkein saaliskala. Silakan pyynti Itämerestä poistaa samalla merta rehevöittävää fosforia.

Silakan raskasmetallipitoisuudet ovat laskeneet lähes 90 % 1970-luvulta, laskutrendi jatkuu edelleen. Silakan terveyshyödyt (mm. sydäntautiriskin ja sydänkuolleisuuden väheneminen) päihittävät raskasmetallipitoisuuksien aiheuttamat riskit erityisesti yli 50-vuotiailla. 

Lue lisää: Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi