Kaura

Miten arktiset olosuhteet muokaavat kauran tuotantoa Suomessa?

Suomessa tuotetaan kauraa yli tuhat miljoonaa kiloa vuodessa (1.035 miljoonaa kiloa vuonna 2016 ks. Tietohaarukka2017). Suomi kasvattaa Euroopan kaurasta reilun kymmenesosan. Suomi on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin kauran viejä. Kauraa vietiin Suomesta arvoilta 300 miljoonaa kiloa satokaudelta 2014-15. Suomalaisesta kaurasta vain noin 10 % käytetään elintarvikkeisiin,

 

Suomalainen kaura on laadukasta: vaaleaa, suurijyväistä ja sen kuoripitoisuus on matala. Sen vahvuudeksi kiteytyy lisäksi turvallisuus ja puhtaus.

 

KYLMÄ TALVI, LUMIPEITE JA ROUTIVA MAA

Arktisen kylmä talvi pakkasineen kurittaa kasvitauteja ja kasvintuhoajia. Siksi Suomessa ei tarvita niin paljon kasvinsuojeluaineita. Riski torjuntaainejäämille on pieni. Suomalainen kaura on tervettä ja kasvitautien torjunta-aineiden käyttö on täällä vähäistä. Vuonna 2013 Suomessa kasvinsuojeluaineita käytettiin kauralla keskimäärin 0,98 kg hehtaarille. 

 

Pakkanen ja talven vaihtelevat sääolot heikentävät taudinaiheuttajien elinvoimaa. Pakkasen ansiosta myös jääntivilja kuolee talvella. Jääntiviljan mukana myös siinä oleva ruoste- ja härmätaudit kuolevat, koska ne talvehtivat vain elävissä kasveissa tai siirtyvät väli-isäntiin. Myös maan roudinta on eduksi kauran viljelylle. Routa muokkaa maata, edistää kasvien vedensaantia ja estää etenkin savimailla maan tiivistymistä.

 

Lumipeite toimii suojaavan talvitakin tavoin myös kasvintuohoajia vastaan. Rajuin kasvintuhoajia eliminoiva yhdistelmä on kova pakkanen ilman lunta. Talvesta on hyötyä myös viljan varastoinnissa. Sen ansiosta varastojen jäähdytys vaatii vähemmän energiaa kuin lämpimämmissä ilmastoissa.

 
 
kuva: CCO
Arktisen ruuan kuvapankki
 
 

KAURAN KIIHKEÄ KASVUKAUSI

Viileähkö, lyhyt ja valoisa kasvukausi sopii mainiosti kauran tuotannolle.

Yleensä lämmöllä on suuri merkitys viljojen kasvuun, mutta kauran kohdalla se ei ole yhtä merkityksellistä. Kaura viihtyy viileässä ja sille sopii Suomen hapan maaperä.  Suomen viileä ilma yhdistettynä sopivaan kosteuteen tukee kauran jyväsolujen täyttymistä ja sitä kautta ytimen suuruutta ja korkeaa hehtolitrapainoa.

Valo on kasveille ensisijaisesti energian lähde

Suomen kasvukaudella päivän ollessa pitkä sitä on paljon tarjolla. Runsaan valon ansiosta viljojen kasvu on kiivasta: mitä pidempi on päivä sitä nopeammin viljat kehittyvät. Lisää kiivautta viljojen kehitysrytmiin tuo kylvöjen jälkeen ilmenevät yllättävän korkeat, lämpimän Golf-virran aikaansaamat vuorokauden keskilämpötilat. Kevätviljojen kasvun nopeutta tukee myös kehittynyt viljelytekniikka, jossa lannoite sijoitetaan lähelle juuristovyöhykettä. Tällöin vilja saa lannoitteet käyttöönsä heti kasvun alkuun. Kasvun nopeuteen vaikuttaa myös kylvösiemenen kunto: koko ja itävyys.

Edellä mainituiden tekijöiden ansiosta kaurasta tulee Suomen oloissa nopeammin maan peittävä kuin lyhyemmän päivän maissa ja se tuottaa nopeasti yhteyttävää pinta-alaa. Tämän ansiosta kasvi pystyy optimaalisemmin hyödyntämään auringosta tulevan säteilyn yhteyttämiseen. Kasvuston ollessa maanpeittävä lisäksi veden haihtuminen maan pinnasta hidastuu, mikä on erityisen hyvä, koska kasvukauden alku on meillä tyypillisesti kuivaa.

Mitä nopeammin kaura on maanpeittävä sitä heikommat mahdollisuudet rikkakasveilla on pärjätä. Toisaalta myös rikkakasvien kehitys on oloissamme nopeaa. Yleensä kaura kuitenkin voittaa rikkakasvit, jos mittarina on biomassan vertailu viljan ja rikkakasvien välillä. Esimerkiksi luomun kohdalla rikkakasvien osuus kevätviljakasvustojen kokonaisbiomassasta on keskimäärin n. 20 %, jolloin viljan osuudeksi jää n. 80 % . Osa kilpailusta ajoittuu alkukesään viljan orastumisen ja rikkakasvien taimettumisen vaiheille. Oikein kylvettynä kaura vie voiton alkuvaiheessa, jos sillä on vähänkään etumatkaa maan pinnalle tulossa.

Suomalainen kaura on maailmalla tunnetusti suurijyväistä ja vaaleaa. Suomalaisen kauran ydin suuri, jonka seurauksena kuoripitoisuus on suhteessa alhaisempi. Tämä on valtaosin pitkäjänteisen jalostuksen ja kehitystyön ansiota. Jalostusta on kehitetty tähän suuntaan teollisuusasiakkaiden toiveesta. 

 
KAURAN KASVUKAUDEN SATEET
 
Kaura kestää hyvin sadetta ja viihtyy hyvin kosteassa.
 
Meille tyypillinen alkukesän kuivuus ja loppukesän kosteat olosuhteet ovat otollisia punahomeille. Punahometta hallitaan viljelykierroilla, peitatun siemenen käytöllä ja lajikevalinnalla sekä kemiallisesti fungisideillä.
 
Loppukesän sateisuuden vuoksi kaurasato joudutaan poikkeuksetta oloissamme kuivaamaan. Vilja kuivataan 14 prosentin kosteuteen, mikä lisää tuotteen varastosäilyvyyttä ja vähentää home- ja toksiiniongelmaa. Lisäksi kuivurissa viljaerät sekoittuvat, mikä lisää tasalaatuisuutta. Ilman kiertäessä kuivurissa päästään eroon myös rikkakasvien siemenistä ja muista epäpuhtauksista. Suomalaisen kauran vahvuutena onkin puhtaus - ei ole roskia eikä rikkoja. 
 
 
KAURAN KASVUMAAPERÄ, TUULET JA VESIVARAT
 

Suomelle tyypilliset, soista perua olevat turvepohjaiset ja happamat maat sopivat hyvin kauralle.Lisäksi maaperän raskasmetallipitoisuudet ovat Suomessa matalia, mikä tukee raskasmetallien vähäisyyttä sadossa. 

Kotoperäisten kasvintuhoojien lisäksi suomalaista kaurantuotantoa häiritsevät Euroopasta tuulten mukana kulkeutuvat ruoste ja kirvat. Tässä pohjoinen sijaintimme on eduksi hidastaen tuulilevinteisten kasvintuhoojien saapumista. korjuuajan tuulet kuivattavat kasvustoja, jolloin energian käytön tarve kuivaamisen yhteydessä vähenee.

Kaura vaikuttaa positiivisesti maaperään ja vesistöön

 

Pohjoiset olosuhteemme vaikuttavat positiivisesti kauran tuotantoon, mutta myös kaura vaikuttaa positiivisesti maaperään ja vesistöihin. Yleisesti ottaen Suomen laadukkaat ja runsaat vesivarat ovat merkittävä arktisen ruoantuotannon voimavara. Kaura osaltaan suojelee vesistöjä, koska se tarvitsee torjunta-aineita vähemmän kuin vehnä ja ohra, jolloin myös valumien mahdollisuus vesistöihin jää pienemmäksi. Kaura voi olla lisäksi hyvin syväjuurinen, jolloin se saa syvemmältä maasta kosteuden käyttöönsä. Samalla kaura muokkaa maata ja tuottaa maahan arvokasta orgaanista massaa.

 

KAURAN  LAJIKEJALOSTUS, TUTKIMUS JA VILJELIJÖIDEN AMMATTITAITO

 
Ekologiset olosuhteemme soveltuvat hyvin kauran tuotantoon. Arktisella osaamsiella on suuri merkitys kauran viljelyyn Suomessa. Suomalaisella kauran viljelyllä on pitkät perinteet ja meillä on jo kauan panostettu kauraan liittyvään tutkimukseen ja lajikkeiden jalostukseen.

 

Arktiset olosuhteemme ovat muodostaneet viitekehyksen lajikkeiden jalostukselle. Suomen olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita jalostetaan Suomessa. Haastavat olosuhteemme ovat pakottaneet virittämään kauran tutkimuksen huippuunsa. 

 
Suomalainen kaura on jalostettu suurijyväiseksi ja vaaleaksi, kuten teollisuuden asiakkaat toivovat. Viljelijöiden tärkeä tehtävä onkin eliminoida kauran kasvua häiritsevät tekijät ja suoda kasville mahdollisimman optimaaliset olosuhteet toteuttaa geeniperimässään saatua potentiaalia. Oleellista on muun muassa viljelymenetelmiin, torjunta-aineiden käyttöön ja viljelykiertoihin liittyvä osaaminen.
 
Onnistuneessa viljelykierrossa hillitään kasvintuhoajia, maaperä pysyy ravinnerikkaana ja viljeltävät kasvit tukevat toistensa menestysmahdollisuutta.
 
Suomessa toteutetaan tyypillisesti sijoituslannoitusta, eli lannoitteet sijoitetaan kylvön yhteydessä siementen välittömään läheisyyteen, mikä tehostaa ravinteiden käyttöä ja jättää rikkakasveille vähemmän kasvuvoimaa. Pintalannoitukseen verrattuna sijoituslannoituksen etuna on myös valumien vähäisyys. Pintalannoituksen kohdalla ravinteet huuhtoutuvat helpommin sateiden mukana vesistöihin ja toisaalta sateettoman jakson osuessa kohdalle kasvi joutuu pitkään odottelemaan ennen kuin se saa ravinteet käyttöönsä. 
 
Keski-Euroopassa toteutetaan pääsääntöisesti pintalannoitusta kun taas Suomessa vallitseva toimintatapa on sijoituslannoitus. Suomalaisen sijoituslannoituksen taustalla yhdistyvät osaaminen,teknologia sekä sopivat koneet ja laitteet. Suomesta löytyy näitä kaikkia ja niiden yhdistelmällä kyetään toisaalta tukemaan kasvin optimaalista kasvua sekä minimoimaan ympäristön tilaan aiheutuvat negatiiviset vaikutukset.
 

Kauralla ylläpidetään monimuotoisuutta

 
Suomelle tyypillinen pieni lohkokoko ylläpitää biologista monimuotoisuutta maatalousympäristössä ja mahdollistaa paremmin lohkokohtaisen tuotantopanosten käytön säätelyn. Lohkokohtainen dokumentointi antaa lisäksi valmiuden viljan tila- ja lohkokohtaiselle jäljitettävyydelle. Lohkokohtaisen kirjanpitotietojen avulla viljelyhistoria on hyvin tiedossa, tuotannon tehokas suunnittelu helpottuu ja viljelijälle koituu pienemmät kustannukset kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja tuotteisiin sekä maaperään jää vähemmän jäämiä kasvinsuojeluaineista.
 
LAINSÄÄDÄNTÖ JA VIRANOMAISTYÖ
 
Pohjoiset olosuhteet ja osittain niiden pakottamana kehittynyt osaaminen muodostavat perustan suomalaisen kauran puhtaudelle ja turvallisuudelle. Puhtautta varmistetaan ja tuetaan lisäksi lainsäädännön ja viranomaistyön avulla.
 
Suomessa lannoitevalmisteille asetetut kadmium-rajat ovat Euroopan alhaisimmat, koska luontaisesti happamista viljelymaista kadmium siirtyisi helpommin viljelykasveihin kuin kalkkipitoisista maista. Suomella on komission poikkeuslupa (2006/348/EY) rajoittaa kansallisesti lannoitteiden kadmiumpitoisuutta. Suomessa siemenkauppalain mukaan tilan ulkopuolelta ostetun siemenen tulee olla sertifioitua. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tarkastaa, tutkii laboratoriossa ja valvoo Suomessa käytettävän kylvösiemenen laatua.
 
Maaperän ja vesistön puhtautta ylläpidetään käyttämällä vain hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita, lannoitteita ja maanparannusaineita, joiden koostumus on analysoitu. Näin vältetään lisäksi raskasmetallien päätyminen tuotteisiin. Kasvitauteja hillitään Suomessa lisäksi peitatun siemen käytöllä, viljelykierrolla ja lajikevalinnalla noudattamalla integroidun kasvinsuojelun periaatteita (IPM). Käytännössä kuitenkin tilan omien siementen käytön osuus lähentelee 70 prosenttia.
 
Suomessa myös hukkakauran torjunnasta säädetään lain ja asetuksin. Niiden tarkoituksena on torjua hukkakauraa ja estää sen leviäminen. Hukkakaura on myrkytön rikkakasvi, mutta sen hävittäminen on hyvin vaikeaa. Suomessa pidetään lain mukaista (185/2002, 15§) rekisteriä hukkakauraesiintymistä. Tiloilla, joilla esiintyy hukkakauraa, ei voida toteuttaa siementuotantoa, lukuun ottamatta timotein, apilan, öljy- ja kuitukasvien, vihanneskasvien ja juurikkaiden siementuotantoa. Suomen siemensadoissa ei saa koskaan esiintyä hukkakauraa. Suomessa viljelijällä on velvollisuus ilmoittaa välittömästi hukkakauraesiintymästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Hukkakauralain mukaista valvontaa tekevä viranomainen (kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiset, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä elintarviketurvallisuusvirasto) tekee katselmuksen tilalle ja antaa ohjeen hukkakauran torjunnasta.
 
 
KAURAN TULEVAISUUS on valoisa
 

Jatkossa Suomi varmistaa asemansa sellaisten kauran lajikkeiden kehityksellä, jotka soveltuvat ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin olosuhteisiimme. Vaikka ilmasto muuttuu, niin olosuhteemme säilyvät monella tapaa ainutlaatuisina. Esimerkiksi päivän pituus on meillä jatkossakin kesäisin pitkä.

 

Lisäksi Suomesta löytyy osaamista muun muassa keliaakikoille soveltuvan puhdaskauran tuottamisesta.

 

Elintarvikkeiden viennin ja lisäarvon rakentamisen näkökulmasta onkin mielekästä panostaa tulevaisuudessa erikoistumiseen ja korkean lisäarvon tuotteiden vientiin.

 
 

Lisää muualla verkossa

Finnish Oats in English Luminous Finnsh Oats

Hyvää Suomesta Viljanvlijelyn valttikortti: Puhdas pohjoinen luonto

13.10.2017 eh

lähde: Arktinen ruoantuotanto - Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi /Luonnonvarakeskus 2015