Puhdas vesi

 

Puhtaan ruuan lähtökohta on myös puhdas vesi

"Tuhansien järven, jokien ja lampien Suomi"  Sehän me tiedämme. Vettä sataa säännöllisesti ja sopivasti ympäri vuoden. Talven tullen vesi muuttuu  lumeksi, Mutta keväällä ja viimeistään juhannuksena lumi on sulanut viimeisestäkin Lapin kolkasta.

Vesi liplattaa, lorisee, kuohuu ja kohisee

Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen. World Water Council ja Britannian Centre for Ecology and Hydrology ovat kehittäneet vesiköyhyysindeksin, jonka mukaan Suomi on veden suhteen maailman rikkain maa. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.

 

Puhdasta vettä maan alla ja maan pinnalla
 
Laadultaan ja antoisuudeltaan parhaat pohjavedet esiintyvät hiekasta ja sorasta muodostuneissa harjuissa ja reunamuodostumissa, kuten Salpausselän harjuissa. Suomessa julkinen vesihuolto perustuu pääasiassa näiden alueiden pohjaveteen. Moreenikerrostumien pohjavesi on myös yleensä laadultaan hyvää, mutta niiden antoisuus on harjuihin verrattuna vähäisempi.
 
UNEPin (2015) luokittelun mukaan Suomi kuuluu maailman vesirikkaimpien maiden kategoriaan (kuva 7 sivu 14 xx). World Water Council ja Britannian Centre for Ecology and Hydrology ovat kehittäneet
vesiköyhyysindeksin, jonka mukaan Suomi on veden suhteen maailman rikkain maa.
 
 
Kuva: Globaali vedenniukkuusindeksi (UNEP 2015)
 
Pintavesimuodostumien pinta-alasta mitattuna ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä järviä on 85 %, erinomaisia tai hyviä jokivesiä 65 % ja erinomaisia tai hyviä rannikkovesiä 25 %. Rannikkovesistä 54 % on tyydyttävässä, 20 % välttävässä ja 1 % huonossa tilassa. Jokivesissä välttävässä tilassa on 10 % ja huonossa tilassa 2 %.  Katso ymparisto.fi/pintavesientila
 
Suomalaisella ruualla on pieni vesijalanjälki
 
Suomessa tuotetulla ruualla on vesivaroihimme suhteutettuna pieni vesijalanjälki. Runsaat vesivaramme mahdollistavat puhtaan veden käytön ruoantuotannon eri vaiheissa. Suomessa kulutetaan vain noin kaksi prosenttia vuosittain uusiutuvista makean veden varoista, kun se pahimmilla vesikriisialueilla saattaa olla lähellä sataa prosenttia. Runsaiden vesivarojen ansiosta meillä kasvaa sadevedellä sellaisetkin viljelykasvit, jotka vesiniukemmilla alueilla edellyttävät kastelua.
 
Maailmalaajuisesti tarkasteltuna Suomi on yksi niistä alueista, jotka voivat lisätä tulevaisuudessa vesi-intensiivistä ruoantuotantoa kuten kasvihuoneviljelyä, kastelua vaativien avomaakasvien viljelyä sekä
lihantuotantoa ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia vesitalouteemme tai vedenkulutuksen kautta ekosysteemeihimme.
 
Suomessa ei ole pitkiä sateettomia kausia, vaan yleensä sadetta saadaan ympäri vuoden, kaikkina vuodenaikoina. Vuotuinen sademäärä vaihtelee Suomen eri osissa suuresti. Vähiten sataa Lapissa, noin 400–450
mm, ja eniten maan etelä- ja keskiosissa, noin 600–750 mm vuodessa. Suomessa vuotuinen sademäärän vaihtelu alueittain on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.
 
Kasvukauden aikainen vaihtelu on puolestaan suurta. Kevät ja alkukesä ovat esimerkiksi viljelykasveille usein liian kuivia, loppukesä ja sadonkorjuuaika puolestaan ovat usein liian sateisia. Lumen sulamisvedet korvaavat kuitenkin alkukesän vähäsateisuutta. Syksyn sateisuuden ja kosteuden takia viljat kuivataan Suomessa kuivureissa. Kuivauksen avulla parannetaan viljan säilyvyyttä pienentämällä home- ja hometoksiiniriskiä.
 
Lumipeite on kasveille tärkeä ja sillä on suuri merkitys. Se suojelee kasvillisuutta kylmältä ja sen aiheuttamilta kasvivaurioilta ja etenkin kevättalvella uhkaavalta kuivumiselta. Lisäksi lumipeite vaimentaa kasvien saamaa auringon säteilyä. Lopputalven aurinkoisina päivinä jopa fotosynteesi on lumen alla mahdollista, sillä pakkaantunut lumi läpäisee valoa ja lisäksi hiilidioksidipitoisuus voi olla lumen alla korkea. Myös ilman kosteus pysyy lumen alla korkeana ja tasaisena . Lumen sulamisen jälkeen – sekä syksyn sateiden myötä - pohjavesimäärät ovat yleensä korkeimmillaan.
 
Vaikka lumen sulamisesta johtuvia tulvia esiintyy vuosittain kaikkialla Suomessa, tulvat ovat suhteellisen vähäisiä verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Suomessa tulvariskiä vähentävät sateiden maltillisuus, järvien paljous sekä maaston vähäiset korkeuserot.
 
SUOMESSA ON RUNSAAT POHJAVESIVARAT
Suomessa on runsaat pohjavesivarat. Suomessa pohjaveden laatu on useimmiten hyvä ja se täyttää juoma- ja talousvedelle asetut laatuvaatimukset.  Lisätietoja Suomen mainiosta pohjavedestä Geologian tutkimuskeskus
 

8.11.2016 eh