Kumina

Suomi on merkittävä kuminan tuottaja ja viejä Euroopassa. Vuonna 2014 kuminaa tuotettiin Suomessa 4,9 miljoonaa kiloa ja se vietiin ulkomaille lähes kokonaan. Kuminaa viljellään noin 1.500 tilalla, joista 1.000 vakiotuottajalla on kuminaa tuotannossa joka vuosi. Vuonna 2011 Suomen osuus koko maailman kuminan viennistä oli volyymin perusteella 28 % mutta arvomääräisesti 31 %. Suurempi yksikköhinta viittaa siihen, että ostajat arvostavat Suomen kuminan laatua.
 

Suomi on merkittävä kuminan  tuottaja ja viejä Euroopassa. Kuminasta suomalaiset ovat löytäneet mainion markkinaraon.

 

Kumina on siitä poikkeuksellinen kasvi, että täällä pohjoisissa oloissa siitä saadaan tilakoot huomioiden tarkasteltuna yhtä suuria satoja kuin viljavissa Keski-Euroopan maissa. Keski-Euroopassa kuitenkin suositaan heidän oloissaan satoisia ja tuottavia lajikkeita, kuten vehnää. Halukkuutta tuottaa suhteessa vähemmän kannattavaa kuminaa ei juuri ole. Koska Euroopassa ja maailmalla keskitytään muihin lajeihin, ei ylitarjontaa synny ja hinta pysyy suomalaisille tuottajille riittävän kilpailukykyisenä. Kuminasta suomalaiset ovat löytäneet itselleen mainion markkinaraon.

 
KYLMÄ TALVI, LUMIPEITE JA ROUTIVA MAA ON HYVÄKSI KUMINALLE
 
Talvi pakkasineen tukee monivuotisen kuminan viljelyä Suomessa. Sen lisäksi, että talvi hillitsee yleisesti kasvitauteja se hidastaa yhdessä kylmän kevään kanssa kuminanrengaspunkin elossa säilymistä ja lisääntymistä. Kuminanrengaspunkki on erittäin pieni ja se vioittaa kukintoja siten, että niihin ei muodostu lainkaan siemeniä. Kuminarengaspunkkia torjutaan ennakoivin toimenpitein: lohkokohtainen kasvinvuorottelu ja riittävä välimatka kuminalohkojen välillä. 
 
Talvi edistää myös monivuotisten lajikkeiden kukintaa, mikä puolestaan on edellytys siementen tuottamiselle. Monivuotisen kuminan kukintaan vaikuttaa juuren tyven koko kylvövuoden syksyllä. Pakkasten tultua lehdet kuolevat, mutta maahan jäävä juuri säilyy. Jotta kasvi kukkii hyvin seuraavana kesänä, on juurenniskan oltava riittävän paksu (tavoite 7 mm). Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että riittävän pitkä kylmä jakso lisää myös ohutjuuristen yksilöiden kukintaa. Näin ollen Suomen kasvuoloissa myös ohutjuurisiksi jääneillä yksilöillä on paremmat mahdollisuudet kukkia seuraavana vuonna ja tuottaa satoa.
 
Talveen liittyy oleellisesti myös maan routiminen, mikä osaltaan muokkaa maata. Roudinta parantaa maan rakennetta, edistää kasvien vedensaantia ja tukee kuminan suorakylvön mahdollisuutta. Suorakylvä puolestaan on viljelymuotona ympäristöystävällinen vähentäen peltoon kohdistuvaa rasitusta. Se jättää maan kasvipeitteiseksi kasvukauden ulkopuoliseksi ajaksi, mikä hidastaa eroosiota. Lisäksi suorakylvö säästää sekä viljelijän aikaa että polttoainetta. Talven sekä viileän kevään ja syksyn ansiosta kuminavarastot kyetään pitämään viileinä vähemmällä energialla verrattuna lämpimänpiin maihin. Viileässä säilyttäminen ylläpitää kuminan hyvää mikrobiologista laatua.
 
LYHYT JA VIILEÄHKÖ KASVUKAUSI SEKÄ PITKÄ PÄIVÄ
 
Keski-Euroopassa viljellään pääsääntöisesti yksivuotisia lajikkeita, kun taas meidän lyhyt kasvukautemme pakottaa viljelemään monivuotisia lajikkeita, koska yksivuotiset lajikkeet eivät ehdi kypsyä. Monivuotisten lajikkeiden etuna on, että ne voidaan kylvää koska tahansa sopivien kelien osuessa kohdalle touko-heinäkuussa. Yhtälailla monivuotinen kumina korjataan ennen muita viljoja heinä-elokuun taitteessa, jolloin viljojen korjuu ei ole vielä ajankohtaista. Näin ollen kumina tasaa viljelijän työhuippuja sekä kylvö- että korjuuvaiheessa.
 

Suomalainen kumina on monivuotinen ja voidaan kylvää sopivien kelien tullen touko-heinäkuussa. Niillä on korkeat öljypitoisuudet.

Kumina on maustekasvi ja sen hedelmät sisältävät aromin antavaa öljyä 3–6 prosenttia. Merkittävimmät haihtuvat öljyt ovat karvoni ja limoleeni, jotka kattavat 95 % kuminan haituvista öljyistä. Kuminan aromaattinen laatu perustuu etenkin karvoni/limoleeni-suhteeseen. Korkea karvonipitoisuus on kuminan laatutekijä ja lisää kuminan arvoa. 

 
Lajikevalinnalla on suuri merkitys siementen öljypitoisuuteen ja öljyn laatuun. Suomessa viljeltävillä monivuotisilla lajikkeilla on pääsääntöisesti korkeammat öljypitoisuudet verrattuna yksivuotisiin lajikkeisiin. Niederdeutcher on öljypitoisin kuminalajike. Suomalaisen osaamisen ansiosta korjuun, kuivatuksen ja varastoinnin aikana öljypitoisuus kyetään hyvin säilyttämään.
 
Suomen kesä lämpötiloineen on oikein sopiva monivuotiselle kuminalle. Epätavallisen korkea lämpötila voikin aiheuttaa häiriöitä kukintaan. Liian kuumassa myöskään pölyttäjähyönteiset eivät lennä ja pölyttyminen kärsii. Etelä-Euroopan ilmasto on jo liian kuuma kuminalle. Myös viileät keväät ovat kuminalle mieleen: kasvi versoo silloin hyvin.
 
SUOMALAISET TUULET JA MAAPERÄ HYVÄKSI KUMINALLE
 
Kuminan korjuuaika on otollinen myös Suomen tuulten näkökulmasta. Kesällä Suomessa tuulee vähän, mutta syksyn mittaan tuulet yltyvät. Kesien vähätuulisuus on kuminan kannalta hyvä, koska tuuli hankaa siemeniä toisiaan vasten, mikä vähentää siementen öljypitoisuutta. Lisäksi kovat tuulet saavat siemenet helpommin varisemaan maahan, jolloin talteen saatu sato pienenee. Näin ollen monivuotisten kuminalajikkeiden rytmi on optimaalinen Suomen olosuhteille. Valmistuminen ja korjuu ennen syksyn tuulia ja sateita tukee öljypitoisuuden ylläpitoa.
 
Sen lisäksi, että ekologiset olosuhteemme sopivat hyvin monivuotiselle kuminalle, on monivuotinen kumina monella tavoin hyväksi niin meidän maaperällemme kuin monimuotoisuudelle. Monivuotisena
kasvina kumina hidastaa peltojen eroosiota ja siten ravinteiden huuhtoutumista. Lisäksi kumina on monivuotisena kasvina tehokas ravinteiden hyödyntäjä ja toisaalta vaatimaton typen käytön suhteen, joten ravinteiden huuhtoutumisriskit ovat pienet. Monivuotisena kasvina kumina lisää myös biologista monimuotoisuutta, edistää pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja sekä tarjoaa ravintoa myös monille tuhoeläinten luontaisille vihollisille (pedot & loiset). Kumina myös hyödyntää maan vesivaroja tehokkaasti jo varhain keväällä eikä kastelun tarvetta ole.
 
KUMINAOSAAMINEN JA YHTEISTYÖ VOIMISSAAN
 
Suomen kumina-ala on pieni ja hyvin integroitunut. Toimialalla on korkeaa osaamista ja takana pitkäjänteinen yhteistyö. Esimerkkina toiminnan järjestelmällisyydestä on mm. kuminaerien jäljitettävyys. Jo toiminnan alusta lähtien yritykset ovat pitäneet viljelijöiden kuminaerät erillään noin 1 000 kg laatikoissa. Näytteet otetaan ja laatuominaisuudet kirjataan joka tuottajan erästä erikseen. Yrittäjien mukaan ulkomaiset toimijat
arvostavat Suomen toimijoiden ylläpitämää järjestelmää, koska sen avulla voidaan tyydyttää asiakkaiden tarkatkin laatuspesifikaatiot.
 
Lähde
Arktinen ruuantuotanto - Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi Luonnonvarakeskus 2015