Puhdas maaperä

Ruokaa omasta maasta. Mullasta, kompostoiden. Auraten ja kylväen.

Tieteellisemmin: Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta.

Suomen kallioperä on iältään 3 000–15 000 miljoonaa vuotta ja maapallon vanhimpia. Suomen maalajipeite on syntynyt jääkaudella ja sen jälkeisinä aikoina. Jääkauden aikana maamme oli jopa kaksikolme kilometriä paksun mannerjäätikön peittämä. Jäätikön toiminta muokkasi maamme nykyisen maiseman ja suurelta osin sen nykyisen korkokuvan. Jääkauden ja sen sulamisvesien vaikutuksesta syntyivät muun muassa silokalliot, harjumuodostelmat (esim. Salpausselät), järvet ja lammet sekä nykymuodossaan esiintyvät maaperän maalajit.
 
Yleisin maalajimme on moreeni (sora-, hiekka-, hieta-, hiesu- ja savimoreeni). Suomen tärkeimmät viljelymaat ovat kosteutta hyvin pidättäviä, runsasravinteisia, hienoja hieta-, hiesu- ja savimaita.
 
Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta raskasmetallien osalta. Osa raskasmetalleista kuuluu luontaisesti alueen maaperään, kuten arseeni joillakin Suomen alueilla. Usein ne ovat kuitenkin ihmisen toiminnasta johtuvia lannoitteiden ja lannan, kompostoidun yhdyskuntajätteen, biokaasutusjäännöksen sekä muiden maanparannusaineiden ja veden mukana levitettyjä. Teollistuneilla alueilla askametallipitoisuudet liittyvät teollisuuslaitosten päästöihin; toisin sanoen ilman laatuun. Näin ollen puhdas ilma varmistaa myös maa-alueiden puhtautta. Kokonaisuudessaan ilman laatu on pääosassa Suomea erittäin hyvä.
 
Arktinen vihreä toimintaympäristö
 
Suomi on edelleen poikkeuksellisen maaseutumainen maa verrattuna suureen osaan muita kehittyneitä maita. Suomen väestöntiheys on hyvin alhainen muihin Euroopan maihin verrattuna. Lisäksi suuri maaseutumaisten alueiden osuus ja pitkät etäisyydet keskimääräistä pienempien kaupunkien välillä ovat Suomelle leimaavia tekijöitä. Poikkeuksellista moniin muihin harvaan asuttuihin maihin verrattuna on se, että lähes koko maa on asuttu. Harva asutus ja maltillinen kaupungistuminen vaikuttavat osaltaan sekä ilman että muun luonnon puhtauteen. Suomessa ilmanlaatu on keskimäärin hyvä verrattuna esimerkiksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan.
 
Suomi on maapinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin ja maailman kymmenenneksi metsäisin maa. Suomen maapinta-alasta 72 % on metsää, kun taas EU-alueella metsän osuus on keskimäärin vain 37 % maapinta-alasta. Maailmanlaajuisessa tarkastelussa Suomea metsäisemmät maat ovat pieniä tropiikin maita ja saarivaltioita. Ks. Tilastokeskus
 
Maatalousmaata Suomen maapinta-alasta on 7,5 %, mikä puolestaan on Euroopan keskiarvoon verrattuna pieni osuus. Runsaat metsävarat sekä marjastuksen ja sienestyksen sallivat jokamiehenoikeudet mahdollistavat marjojen, sienien ja yrttien keruun ilman erillistä maanomistajan lupaa. Suomen metsistä noin 90 % täyttää EU:n keruutuotteille asettamat luomukriteerit, joskin virallisesti hyväksyttyjä luomukeruualueita on tällä hetkellä pääasiassa vain Lapissa. Lapin metsäpinta-alasta 99 % on luomusertifioitua.
 
Vihreä infrastruktuuri - mikä se on?
 
Vihreä infrastruktuuri on tuotu Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaan viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana tavoitteena Euroopan luonnonpääoman parantaminen. Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä, joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Siihen sisältyy viheralueita (tai sinisiä alueita, jos kyseessä ovat vesiekosysteemit) ja muita fyysisiä elementtejä maa- (myös rannikkoalueilla) ja merialueilla. Maa-alueilla vihreää infrastruktuuria on maaseudulla ja kaupunkiympäristössä.
 
Pohjoismaista Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan Unionin maina vihreän infrastruktuurin osalta erityisasemassa. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Irlannin vihreän infrastruktuurin kattavuus on arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta, Keski-Euroopan maissa kattavuus putoaa 50–60 % paikkeille. Vihreän infrastruktuurin kattavuuksien on arvioitu olevan alhaisimmat Unkarissa,Belgiassa ja Tanskassa (hieman yli 22 %)
 
 
Vihreä infrastruktuuri -käsite tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää kestävää ruoantuotantoaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti. 
 

5.8.2016 eh