Osaaminen /yhteiskunnalliset tekijät

Arktisella ruuantuotannolla on omat erityispiirteensä. Ekologisten olosuhteiden lisäksi yhteiskunnallisilla tekijöillä ja osaamisella on suuri merkitys Suomen ruuantuotantoon. Pohjoisen ekologiset olosuhteet ovat osaltaan vaikuttaneet yhteiskunnan rakentumiseen, osaamisen kehittymiseen ja kaikkeen toimintaan. Näin ollen ne vaikuttavat yhteiskuntatekijöiden kautta välillisesti ruuantuotantoomme. 

ARKTISEN RUUANTUOTANNON TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomessa ruoka tuotetaan perheviljelmillä. Tiloista noin 25 % on kotieläintiloja, 69 % kasvintuotantotiloja. Vaikka tilamäärä on viime vuosina vähentynyt, tilakoko on kasvanut. Vuosina 1995 - 2017 tilojen keskikoko on kasvanut 22 peltohehtaarista 47 peltohehtaariin.  Suomessa myös metsä on olennainen osa maatilaa. Vuonna 2017 maatiloilla oli metsämaata reilut 50 hehtaaria.

Ruuantuotannon ja kulutuksen ennustetaan kasvavan huomattavasti tulevaisuudessa väestönkasvun takia. Ilmastonmuutos aiheuttaa Suomessa viljelyrajojen siirtymistä pohjoiseen, kasvukauden pitenemistä ja satojen paranemista lähivuosikymmeninä. Näin Suomen vastuu ruuantuotannossa kasvaa.

Suomen vastuu globaalissa ruuantuotannossa kasvaa ja meillä on osaamista sekä teknologiaa

Digitalisoituminen ja teollinen sekä esineiden internet tulevat todennäköisimmin vahvistamaan myös arktisen maatalouden ja elintarvikeketjun toteutettavuutta sensoriteknologian ja tilanneriippuvaisesti hallittujen prosessien kautta, arvioi Luonnonvarakeskus raportissaan vuodelta 2015. Tulevaisuudessa harrastetaan täsmäviljelyä. Kotieläimiä ruokitaan ja hoidetaan yksilöllisesti. Automaatio lisääntyy edelleen ja tuotannossa käytetään mm. sensoriteknologiaa.