Arktinen ruuantuotanto

Tutkitusti yleistä puhtaan ruuan lähtökohdista

Suomen asema maapallon pohjoisimpana kehittyneenä maatalousmaana tekee Suomessa tuotetusta ruuasta ainutlaatuista. Valttejamme ovat tuotantomaan ja ilman puhtaus, runsaat puhtaat vesivarat sekä korkea koulutus ja teknologiaosaaminen. Golf-virta mahdollistaa kaupallisen maatalouden ja elintarviketuotannon näillä leveysasteilla, ja sen että Suomen runsaat metsävarat ja jokamiehenoikeudet tuovat luonnon herkut kaikkien ulottuville.

Arktisiin olosuhteisiin sopeutettu ruuan tuotantomme  edistää tutkitusti ruuan puhtautta sekä tuotantoympäristön ja tuotantoeläinten terveyttä. Se lisää monien tuotteiden korkeaa ravintoarvoa ja parantaa niiden hygieenistä laatua. Tuotantojärjestelmämme vahvuuksia ovat myös läpinäkyvyys ja jäljitettävyys.

Pohjoiset, massatuotantoa rajoittavat olosuhteet ovat suojanneet ruokaketjuamme monilta tehokkaaseen massatuotantoon liittyviltä ongelmilta. Arktisen luonnon olosuhteet ovat myös saaneet suomalaiset maataloustuottajat ja ruuan tekijät kehittämään omaa erityisosaamista, jota ei voi tuoda muualta.

Suomi on arktinen maa

Suomi on arktinen maa. Arktisesta alueesta on olemassa erilaisia määritelmiä. Yksi usein käytetty raja kulkee napapiiriä seuraten. Suuri osa Suomesta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella. Kuitenkin etenkin talouselämän, osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta arktiseen alueeseen kohdistuva mielenkiinto on valtakunnallista, ja Valtioneuvoston arktinen strategiakin vuodelta 2013 nojaa tähän ajattelutapaan.

Käytännössä koko Suomi Hangosta Utsjoelle on arktista aluetta. Melkein kolmannes 60° leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä onkin suomalaisia.

Mitä on arktinen ruuantuotanto

Arktinen ruuantuotanto tapahtuu 60° leveyspiirin pohjoispuolella. Niinpä kaikki Suomen ruuantuotanto on arktista: viljanviljely, kasvinviljely, eläintenkasvatus, maidontuotanto, ruoanjalostus, kerääminen, valmistaminen, pakkaaminen ja markkinointi.

Mitä lisäarvoa arktiset olosuhteet tuovat Suomen ruuantuotantoon?

  • Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat
  • Ilman laatu on pääosassa Suomea erittäin hyvä. Suomi on erittäin hyvässä asemassa myös esiintyvien ilman pienhiukkasten määrässä.
  • Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen. Suomi on vesivaroiltaan maailman rikkain maa. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.
  • Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta
  • Suomi on maapinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin maa. Suomen maapinta-alasta 72 % on metsää. Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä, joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Suomen vihreän infrastruktuurin kattavuus on arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta. Vihreä infrastruktuuri – käsite tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää kestävää ruoantuotantoaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti. 
  • Pohjolan kesän valoisuudella on viljely- ja luonnonkasvien kannalta tärkeä merkitys. Missään muualla maailmassa esimerkiksi viljaa ei viljellä olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa.
  • Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien määrää hidastamalla niiden lisääntymistä. Viileä ilma hillitsee sellaisten lajien leviämistä maahamme pysyviksi kannoiksi, jotka eivät selviä talvikaudesta. Kasvinsuojeluaineiden tarve on vähäinen ja torjuntaaineitakin levitetään muutoinkin niukasti.

Arktinen osaaminen ruuantuotannossa

Näissä arktisissa olosuhteissa kasvatamme viljan, kasvit ja tuotantoeläimet ylpeänä ja  ammattitaitoisesti. Näissä arktisissa olosuhteissa jalostamme, valmistamme ja pakkaamme elintarvikkeet. Näissä arktisissa olosuhteissa teemme tutkimusta ja tuotekehitystä.

Parasta suomalaisessa arktisessa ruuantuotannossa on

  • terve tuotantoympäristö
  • puhdas ilma
  • tuotteiden korkea hygieeninen laatu
  • puhdas vesi

Toiseksi parasta suomalaisessa arktisessa ruuantuotannossa on

  • varmennetut puhtaat tuotteet
  • terveet eläimet, ei salmonellaa, vähäiset antibioottijäämät
  • tuotteiden korkea sisäinen laatu (esim. luonnonmarjojen korkea flvonoidipitoisuus mustikka puolukka, hilla)
  • jäljitettävät tuotteet
  • integroitu sopimustuotanto, läpinäkyvä dokumentaatio

Kolmanneksi parasta suomalaisessa arktisessa ruoantuotannossa on

  • pieni ympäristöjalanjälki
  • ympäristökemikaalien seuranta
  • vastuullinen kiertotalous ruokajärjestelmässä
  • hiilineutraali ja jätevapaa tuotanto maatiloilla

Arktisen ruuantuotannon tulevaisuus

Puhtaan teknologian mukainen bioenergian käyttö, tuotannon digitalisoituminen, teollinen internet ja esineiden internet tulevat ratkaisevasti parantamaan erityisesti arktisen tuotannon hallintaa ja tehokkuutta. Kiteytetysti arktisen tuotteen lisäarvona on kestävän arktisen suorituskyvyn ja asiakkaan kokonaisvaltaisesti kestävän palvelun varmistamisen lisäarvo (high level arctic performance economy). 

Suomessa viljellään maata - vaikka sen ei pitäsi olla mahdollista

On poikkeuksellista, että näillä leveysasteilla ilmasto ja luonto mahdollistavat kaupallisen maatalous- ja luonnontuotetuotannon. Meidän on kiittäminen Golf-virtaa. Ilmasto täällä on kasvulle suotuisampi kuin muilla mantereilla samoilla leveysasteilla. Esimerkiksi Siperiassa ja Kanadassa vallitsee paikoin ikirouta. Myös vesialueet, Suomen eteläiseltä läntiselle alueelle rajoittuva meri sekä suuret ja syvät sisäjärvet leudontavat paikallisesti talven kovimpia pakkasia. Suomen kymmenettuhannet järvet karkottavat hallaa kukinta-aikoina.

Kasvillisuuden kannalta tärkein vaikuttaja on kasvukauden pituus ja sen lämpötilat. Suomessa kasvukausi, alkaa kun keskilämpötila on noussut pysyvästi vähintään viiteen Celsius-asteeseen. Kasvukautemme on lyhyt verrattuna Euroopan keski- ja eteläosiin. Kasvukauden keskimääräinen pituus vaihtelee Pohjois-Suomen 105 päivästä Etelä-Suomen 185 päivään. Keski-Englannissa kasvukausi on yli 270 päivää. 

Melkein yhtäjaksoinen päivä kestää Suomessa lähes toukokuulta elokuulle.

Päivän runsas pituus, vuorokautinen valomäärä ja hajasäteilyn voimakkuus korvaavat kuitenkin kasvukauden lyhyyttä. Yhtäjaksoinen tai lähes yhtäjaksoinen päivä kestää Suomessa vähintään toukokuulta elokuulle asti, pohjoisessa hieman pidempään kuin etelässä. Katso päivän pituus Italian Padovassa ja Suomen Kauhavalla Tietohaarukassa 2018. Lähde Ilmatieteen laitos.

Tarkemmin Suomen puhtaasta maaperästä, ilmasta, vedestä ja terveistä eläimistä viereisistä linkeistä.