Arktinen ruuantuotanto

 
Tutkitusti yleistä puhtaan ruuan lähtökohdista
 

ARKTISTA RUOKAA OMASTA MAASTA

Suomen asema maapallon pohjoisimpana kehittyneenä maatalousmaana tekee Suomessa tuotetusta ruuasta ainutlaatuista. Valttejamme ovat tuotantomaan ja ilman puhtaus, runsaat puhtaat vesivarat sekä korkea koulutus ja teknologiaosaaminen.

Golfvirta mahdollistaa kaupallisen maatalouden ja elintarviketuotannon näillä leveysasteilla, ja että Suomen runsaat metsävarat ja jokamiehenoikeudet tuovat luonnon herkut kaikkien ulottuville.

Arktisiin olosuhteisiin sopeutettu ruuan tuotantomme tutkitusti edistää ruuan puhtautta, tuotantoympäristön ja tuotantoeläinten terveyttä, lisää monien tuotteiden korkeaa ravintoarvoa ja parantaa hygieenistä laatua. Lisäksi tuotantojärjestelmämme vahvuuksia ovat läpinäkyvyys ja jäljitettävyys.

Pohjoiset, massatuotantoa rajoittavat olosuhteet ovat suojanneet ruokaketjuamme monilta tehokkaaseen massatuotantoon liittyviltä ongelmilta. Olosuhteet ovat myös pakottaneet suomalaiset maataloustuottajat ja ruuan tekijät kehittämään omaa erityisosaamista, jota ei voi tuoda muualta.

 

Suomi on arktinen maa Arktisesta alueesta on olemassa erilaisia määritelmiä. Yksi usein käytetyistä rajauksista kulkee napapiirillä. Maantieteellisesti huomattava osa Suomesta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella. Kuitenkin etenkin talouselämän, osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta arktiseen alueeseen kohdistuva mielenkiinto on valtakunnallista, ja Valtioneuvoston arktinen strategiakin vuodelta 2013 nojaa tähän ajattelutapaan.

 
Käytännössä koko Suomi Hangosta Utsjoelle on arktista aluetta.
60. leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä melkein kolmannes on suomalaisia.
 
 
 
Mitä on arktinen ruoantuotanto
 
Arktinen ruoantuotanto tapahtuu 60° leveyspiirin pohjoispuolella. Niinpä kaikki Suomen ruoantuotanto on arktista: viljanviljely, kasvinviljely, eläintenkasvatus, maidontuotanto, ruoanjalostus, kerääminen, valmistaminen, pakkaaminen ja markkinointi.
 
 
Mitä lisäarvoa arktiset olosuhteet tuovat Suomen ruoantuotantoon?
  • Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen.  Suomi on veden suhteen maailman rikkain maa. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.
  • Ilman laatu on pääosassa Suomea erittäin hyvä. Myös ilman pienhiukkasten esiintymisen osalta Suomi on erittäin hyvässä asemassa.
  • Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta
  • Suomi on maapinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin maa. Suomen maapinta-alasta 72 % on metsää. Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu verkosto, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä, joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Suomen vihreän infrastruktuurin kattavuus on arvioitu olevan yli 85 % maapinta-alasta. Vihreä infrastruktuuri – käsite tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kehittää kestävää ruoantuotantoaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti. xx
  • Pohjolan kesän valoisuudella on viljeltävien ja luonnonkasvien kannalta tärkeä merkitys. Missään muualla maailmassa esimerkiksi viljaa ei viljellä olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa.
  • Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä hidastamalla niiden lisääntymistä, ja estää sellaisten lajien leviämistä maahamme pysyviksi kannoiksi, jotka eivät selviä talvikauden yli. Kasvinsuojeluaineiden tarve on väähäinen ja torjuntaaineitakin käytetään niukasti.
Arktinen osaaminen ruuantuotannossa
 
Näissä arktisissa olosuhteissa kasvatamme viljan ja kasvit sekä tuotantoeläimet ylpeydellä ja  ammattitaidolla.
 
Näissä arktisissa olosuhteissa jalostamme, valmistamme ja pakkaamme elintarvikkeet.
 
Näissä arktisissa olosuhteissa teemme tutkimusta ja tuotekehitystä.
 
Parasta suomalaisessa arktisessa ruoantuotannossa on
  • terve tuotantoympäristö
  • puhdas ilma
  • tuotteiden korkea hygieeninen laatu
  • puhdas vesi

Toiseksi parasta suomalaisessa arktisessa ruoantuotannossa on

  • varmennetut puhtaat tuotteet
  • terveet eläimet, ei salmonellaa, vähäiset antibioottijäämät
  • tuotteiden korkea sisäinen laatu (esim. luonnonmarjojen korkea flvonoidipitoisuus mustikka puolukka, hilla)
  • jäljitettävät tuotteet
  • integroitu sopimustuotanto, läpinäkyvä dokumentaatio
Kolmanneksi parasta suomalaisessa arktisessa ruoantuotannossa on
  • pieni ympäristöjalanjälki
  • ympäristökemikaalien seuranta
  • vastuullinen kiertotalous ruokajärjestelmätasolla
  • hiilineutraali ja jätevapaa tuotanto maatilatasolla

Arktisen ruuantuotannon tulevaisuus

Puhtaan teknologian mukainen bioenergian käyttö sekä tuotannon digitalisoituminen, teollinen internet ja esineiden internet tulevat ratkaisevasti parantamaan erityisesti arktisen tuotannon hallintaa ja tehokkuutta. Kiteytetysti arktisen tuotteen lisäarvona on kestävän arktisen suorituskyvyn ja asiakkaan kokonaisvaltaisesti kestävän palvelun varmistamisen lisäarvo (high level arctic performance economy). xxx

Suomessa viljellään maata - vaikkei sen pitäsi olla mahdollista
 
On poikkeuksellista, että näillä leveysasteilla luonto ja ilmasto mahdollistaa kaupallisen maatalous- ja luonnontuotetuotannon. Meidän on kiittäminen Golfvirtaa. Ilmasto täällä on kasvulle suotuisampi kuin muilla mantereilla samoilla leveysasteilla. Esimerkiksi Siperiassa ja Kanadassa vallitsee paikoin ikirouta. Myös vesialueet, Suomen eteläiseltä läntiselle alueelle rajoittuva meri sekä suuret ja syvät sisäjärvet leudontavat paikallisesti talven kovimpia pakkasia. Suomen kymmenettuhannet järvet karkottavat puolestaan kukkimisaikojen halloja.
 
Kasvillisuuden kannalta tärkein tekijä on kasvukauden pituus ja sen lämpötilat. Suomessa kasvukausi, alkaa kun keskilämpötila on noussut pysyvästi vähintään viiteen Celsius-asteeseen. Kasvukautemme on lyhyt verrattuna Euroopan keski- ja eteläosiin. Kasvukauden keskimääräinen pituus vaihtelee Pohjois-Suomen 105 päivästä Etelä-Suomen 185 päivään. Keski-Englannissa kasvukausi on yli 270 päivää. 
 
Päivän pituus, vuorokautinen valomäärä ja hajasäteilyn voimakkuus korvaavat kuitenkin kasvukauden lyhyyttä. Yhtäjaksoinen tai lähes yhtäjaksoinen päivä kestää Suomessa vähintään toukokuulta elokuulle
asti, pohjoisessa hieman pidempään kuin etelässä. Katso päivän pituus Italian Padovassa ja Suomen Kauhavalla Tietohaarukassa 2016 lähde Ilmatieteen laitos.
 
Tarkemmin Suomen puhtaasta maaperästä, ilmasta, vedestä ja terveistä eläimistä viereisistä linkeistä.
 
21.12.2016 eh